EXEL Tri-Xtel — Tolppakuvaus


Olen tehnyt yhteistyössä Exelin ja Joensuun Ammattikorkeakoulun kanssa tolppakuvaus kalustoa n. 1,5 vuotta. Ajatus kameran saamisesta maston/tolpan avulla kuvauskohteen yläpuolelle tai muuten vaan optimaalisemmalle

kuvauskorkeudelle, ei ole mikään uusi. Maailmalla on monenlaisia eri tavoilla toteutettuja systeemejä tämän tyyppiseen kuvaamiseen. Ajatuksenamme koko projektissa on ollut alusta asti koko laitteiston keveys, kestävyys sekä helppo liikuteltavuus. Kolmijalka ja masto jotka esiintyvät videolla ovat yhteispainoltaan alle 5 kiloa ja näin niitä on mahdollista liikutella minne vain pienellä vaivalla. Sekä maston, että kolmijalan materiaalina on hiilikuitu, mikä antaa koko järjestelmälle keveyttä ja jäykkyyttä. Alumiiniin ja vastaaviin materiaaleihin verrattuna on hiilikuitu huomattavasti kevyempi ja jäykempi vaihtoehto. Hiilikuidun etuna on myös sen kovuus: kuljetettaessa  alumiista mastoa kolaus kylkeen voi aiheuttaa lommon joka aiheuttaa kitkaa siinä määrin että koko kaluston käyttö vaikeutuu. Vastaavanlaiset muista muoviseoksista valmistetut mastot ja kolmijalat ovat yleensä paljon painavampia ja taipuisampia.

Mihin mastoa voi käyttää?

Tolppa-/mastokuvausta käytetään monenlaisissa kohteissa. Erityisen hyvin tällainen kuvaustyyli/-tapa soveltuu ulko-alueiden, festivaalien, julkisrakennusten yms. kuvaamiseen, jolloin kamera on saatava joko kohteen yläpuolelle tai muuten sellaiselle tasolle, josta kuvauskohde ja maisema tulevat paremmin esille. Mastoa käytetään myös paljon esimerkiksi vedenalaiseen kuvaamiseen sekä vaarallisten ja vaikeapääsyisten paikkojen kuvaamiseen. Hyvänä esimerkkinä omakotitalojen rännien kuvaaminen, johon ei mastoa käytettäessä tarvita hankalakulkuisia tikkaita, nostureita tai rakennustelineitä.

Kameran käyttö

Monet ovet ihmetelleet miten kameraa voidaan sitten käyttää ja operoida alhaalta. Itselläni on käytössä monta erilaista tapaa riippuen kuvauskohteesta. Helpoin ja kevein tapa on tavallinen radiolaukaisin, jossa kameraan on kiinnitetty pieni radiovastaanotin ja laukaisimen kautta vain klikkaillaan kuvat. Tällöin kameran säätöjen ja arvojen on tietenkin oltava ennalta säädetty oikein ja on suunniteltava tarkasti ennalta pitää mitä kuvataan ja miten  kamera kuvauskohteeseensa nähden on suunnattu. Toinen tapa on ajaa kamerasta live-kuvaa kannettavalle koneelle ja ottaa kuvat koneen kautta jolloin kaikki asetukset ja säädot onnistuvat samalla ohjelmalla. Tätä tarkoitusta varten olen tilannut n. 15 metriä aktiivista USB kaapelia jolloin kamerasta pystytään ajamaan singnaali tarpeeksi vahvana koneelle asti. Tämän tavan heikkous on se, että kuvauspaikan olosuhteiden on oltava suhteellisen hyvät ja olisi parempi, ettei kolmijalkaa ja tietokonetta tarvitsisi siirrellä kuvien välissä. Kolmantena vaihtoehtona on ottaa kuvat WLAN-kahvan kautta esimerkiksi kannettavalla tietokoneella tai puhelimella, jossa on WLAN, jolloin  saadaan kameran ja puhelimen välille yhteys. Kuvien ottamiseen voidaan tällä tavalla käyttää kannettavassa laitteessa olevaa selainta. Tässä systeemissä on muutama huono puoli. Ensimmäinen on kameraan liitettävän perän paino ja toinen suhteellisen korkea hinta. Neljäntenä tapana olen käyttänyt langatonta AV-linkkiä ja langatonta laukaisinta. Langattomen AV-linkin kautta saan kuvan, jolloin näen mitä kuvaan ja laukaisimella on tällöin helppo ottaa kuvat oikeassa kohdassa. Langaton AV-linkki on kaverini Jani Holopaisen tekemä ja suunnittelema (UAVDATA). Tässä systeemissä käytetään hyväksi Janin ilmakuvauslennokeissa hyödyntämää tekniikkaa.

Kalustoon voi tutustua TÄÄLLÄ.

Lisää valokuvia: TÄÄLLÄ.

Maston kolmijalka